Lupaus on vakava asia (paitsi ehkä uudenvuodenlupaus)
Lupaus on pahempi velkaa, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Vuoden vaihtuessa on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Ovatko ne pahempia kuin velka?
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten puhuminen on tekemistä, koska puheella vaikutetaan ihmisiin. Lupaaminen on sellaista puhumista, jolla vaikutetaan erityisesti omaan toimintaan: sitoudutaan tekemään jotakin. Samalla vaikutetaan toiseen ihmiseen: hänelle annetaan oikeus odottaa lupauksen täyttymistä.
Lupaaminen on sitoutumista.
Uudenvuodenlupaus on erityinen lupausten tapaus. Se on lupaus itselle. Usein siinä sitoudutaan jollain lailla parantamaan omia elämäntapoja: ”lupaan aloittaa lenkkeilyn” tai ”annan enemmän aikaa läheisilleni”.
Lupaaminen on siis sitoutumista. Lupauksen tekijä sitoo itsensä lupauksen täyttämiseen – kuin velanottaja velan maksamiseen. Uudenvuodenlupauksen tilannetta katsotaan vuoden lopussa: onko velka maksettu?
Ääneen lausuttuna lupaus on vahvempi
Suomalaisessa kansanperinteessä on muistutettu lupausten pitämisestä: ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. Niin tämä sananlasku kuin tuo aiempi velkavertauskin kertovat siitä, miten vakavasta asiasta lupaamisessa on kyse.
Ehkä uudenvuodenlupausta ei pidetä niinkään vakavana lupauksena. Mutta vaikka sen voisi tehdä ihan hiljaa mielessään, se sanotaan usein ääneen – pienemmälle tai suuremmalle yleisölle. Näin lupauksesta tulee vahvempi, kun lupaaja on vastuussa muillekin. Sosiaalinen paine vaatii täyttämään lupauksen.
Jos kukaan ei kysele, voi velan katsoa rauenneeksi.
Jos uudenvuodenlupaus jää täyttämättä, voi vain toivoa, että kukaan ei tule muistuttamaan, mitä on tullut luvatuksi. Jos kukaan ei kysele ja itsekin pysyy hiiskumatta, voi velan katsoa rauenneeksi.
Lupauksia luvassa vaalikeväänä
Lupauksia on luvassa myös keväällä, kun vaalit lähestyvät. Mitä meille lupaavat poliitikot – ja voiko heidän lupauksiinsa luottaa? Kuinka vakavina pidämme heidän lupauksiaan?
Poliittinen lupaus on usein sen verran ympäripyöreä, että se on helppo toteuttaa tai sen toteutumista on vaikea valvoa.
Mutta valppaana kannattaa olla, sillä – vielä yksi sananlasku – joka paljon lupaa, se vähän antaa.
___
Sananlaskut kirjasta Vanhan kansan sananlaskuviisaus (koonnut ja järjestänyt Matti Kuusi), 2. painos 1990. Helsinki: WSOY.
Kuva: Ibrahim Rifath / Unsplash