Toivotan hyvää joulua (ja näin rakennan suhdettamme)

Tämä on viestien aikaa. Joulun alla lähetellään postikortteja ja someviestejä, joilla toivotetaan hyvää tulevaa juhlaa. Samaa viestiä jaellaan suullisesti, kun tuttuja kohdataan.

Millaista viestintää nämä toivotukset ovat? Ainakin niillä levitetään hyvää mieltä ja samalla rakennetaan ja ylläpidetään vuorovaikutussuhteita.

Hyvän joulun toivottaminen sisältää oletuksen, että myös toivotuksen saaja viettää joulua. Toivotuksella siis ylläpidetään myös yhteistä kulttuurista ja sosiaalista todellisuutta – sitä, että meillä on joulu aina tiettyyn aikaan vuodesta.

Toivotuksella ylläpidetään kulttuurista ja sosiaalista todellisuutta – sitä, että meillä on joulu aina tiettyyn aikaan vuodesta.

Mutta mikä se joulu sitten on? Päällisin puolin joulun viettäminen on Suomessa ehkä melko yhtenäistä. Toinen asia on, mitä joulu oikeasti kullekin merkitsee – millainen on joulu-sanan sisältö.

Monelle joulu on herkuttelua, lomailua ja yhdessäoloa. Jotain kertovat myös kuvalliset viestit: Jeesus-lapsi on häviämässä joulukorteista, ja tilalla ovat metsän eläimet.

Toivon, että joulu merkitsee jotain syvempää kuin pelkkiä tapoja. Että joululla on sanoma.

Toisen hyvä joulu voi kuitenkin olla erilainen kuin minun. Siksi kai hyvää joulua on turvallinen toivotus. Suurin osa ottaa sen vastaan kiitollisena. Kun joulu on, olkoon se hyvä.

Toivotan siis minäkin sinulle: Hyvää joulua!

 

___

Jaa postaus somessa: