Haluatteko olla tuttavallinen vai kohtelias?
Hyvä/arvoisa/kunnioitettu lukijani! Kuinka haluaisit/haluaisitte minun puhuttelevan sinua/teitä/Teitä?
En muistaakseni koskaan ole toivonut, että minua teititeltäisiin. Itse olen toisinaan käyttänyt teitittelymuotoa esimerkiksi asiakaspalvelijana tai toimittajana. Vaikka kuvittelisin hallitsevani teitittelyn, ei se aina ole sujunut oikein luontevasti. Sinuttelu tahtoo puskea läpi.
Teitittely on kuitenkin Suomessa tehnyt paluuta palvelualoilla, kertoo Helsingin yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori Hanna Lappalainen Helsingin Sanomissa (3.10.2018). Jotkut työnantajat ohjeistavat asiakaspalvelijoita teitittelemään asiakkaitaan.
Suomen kielessä kohteliaisuutta voidaan ilmaista esimerkiksi konditionaalilla: ottaisitko kahvia?
”Siinä otetaan mallia muusta Euroopasta ja tehdään liian suoria johtopäätöksiä, että teitittely on ainoa oikea tapa olla kohtelias”, Lappalainen sanoo. Hän huomauttaa, että suomen kielessä kohteliaisuutta voidaan ilmaista esimerkiksi konditionaalilla: ”ottaisitko kahvia?”
Lisäisin, että suomen kieleen ei tarvita vastaavaa sanaa kuin englannin please tekemään pyynnöstä kohteliaan. Senkin korvaa konditionaali: ”saisinko kahvia?”
Kohteliaisuus riippuu kielestä
Kielissä on siis omat keinonsa ilmaista kohteliaisuutta. Keinojen käyttäminen vaatii taitoa, sillä kun pyrkii olemaan kohtelias, saattaa samalla etäännyttää itseään keskustelukumppanistaan. Teitittelyn voidaan kokea jäykistävän keskustelua.
Jos taas pyrkii tekemään keskustelusta tuttavallisempaa, saatetaan se kokea liian tunkeilevaksi. Esimerkiksi etunimellä puhuttelu ei Suomessa välttämättä sovi etäisempiin suhteisiin.
”Suomalainen kokee silloin hyvin vahvasti, että tullaan omalle reviirille”, sanoo Lappalainen Helsingin Sanomissa.
Minua etunimellä puhuttelu häiritsee etenkin markkinoinnissa.
Minua etunimellä puhuttelu häiritsee etenkin markkinoinnissa. Jos saan mainossähköpostin tai myyntipuhelun, joka alkaa ”Hei Sampo” -lirkutuksella, ovat korvani jo sulkeutumassa jatkolta.
Joskus etunimen käyttö voi olla käytännöllinen tehokeino. Työskennellessäni aikoinaan kaupan kassalla halusi eräs jonossa oleva asiakas sanoa minulle jotakin, mutta kiireessä ja hälyssä en reagoinut hänen huhuiluunsa. Mutta kun hän luki ääneen nimeni rintamuksestani, käännyin heti hänen puoleensa.
Sekunnin ajan mietin, tunnenko hänet. Sitten nauroin, kun tajusin hänen vain taitavasti vanginneen huomioni.
Yksi sana ei tee sinusta kohteliasta
Hesarin jutussa Lappalainen muistuttaa, että kohtelias voi olla monin tavoin ja merkitystä on myös sanattomalla viestinnällä.
”Teitittelykään ei paljon auta, jos muu viestintä on kovin tylyä.”
Juuri näin. Vuorovaikutuksessa ratkaisevaa on kokonaisuus, ei yksittäinen teko tai sanavalinta. Ja parhaiten viestintä sujuu, kun on omien viestiensä takana.
Jos haluat kuulostaa kohteliaalta, ole kohtelias. Jos haluat vaikuttaa ystävälliseltä, ole ystävällinen.
___